Opin kurssilla tekemään teksteistäni yhdenmukaisempia ja selkeämpiä. Parhaiten mielestäni onnistui tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista, koska siinä ei tarvinnut itse keksiä aihetta mistä kirjoittaa ja tiivistelmät ovat helppoja.
Haasteellisinta oli kirjoittaa ylioppilaskokeesta essee. En jotenkin keksinyt mitään kirjoitettavaa niistä aiheista, joten kirjoittaminen vähän tökki.
Aikaa oli ihan sopivasti tekstien kirjoittamiseen. Mielestäni oli mukavampi ja helpompi kirjoittaa ne blogiin, kun paperille. Oli myös hyvä, että tunnit käytettiin vain kirjoittamiseen, koska tekemällähän sitä oppii parhaiten.
Jäin kaipaamaan useampien esseiden kirjoittamista, mutta muuten tehtävät oli ihan tarpeeksi vaihtelevia. Kielenhuoltoa olisi ehkä voinut olla jonkin verran enemmän.
tiistai 24. syyskuuta 2013
5. Mielipidekirjoitus
Maailma kehittyy kovalla vauhdilla eteenpäin ja mikään ei kestä kauaa entisellään. Nykyisin yhä pienemmiltä lapsiltakin jo vaaditaan vauhdilla kehittymistä, tai ainakin itse ajattelen niin.
Vaateliikkeissä ei voi olla huomaamatta aikuisten ja lasten vaatteiden yhdennäköisyyttä. Korkeintaan vaatteissa on erilaista värimaailma. Ihan pikkuisillekin lapsille on pillifarkkuja, nahkatakkeja, topattuja rintaliivejä, minihameita ym. Yhteiskunta ei anna lasten olla enää lapsia, vaan yrittää kasvattaa heidät aikuisiksi mahdollisimman nopeasti.
Tuntuu siltä kuin nykyajan lapsien ei annettaisi kasvaa ollenkaan normaalisti. Heidän kuuluisi näyttää, pukeutua ja käyttäytyä kuin aikuinen jo alle kymmenvuotiaana. Joskus kadulla tuleekin vastaan itseäni mahaan asti ylettyviä lapsia, jotka ovat pukeutuneet paljon muodikkaammin, kuin useimmat ympäröivät aikuiset. Mielestäni lasten pitäisi antaa olla lapsia niin kauan kuin he niitä ovat. Kuitenkin itseäni kymmenen vuotta nuoremmat kärsivät jo ulkonäköpaineista ja ongelmista, joita kuuluisi ilmaantua vasta murrosiässä.
Myös aina vain nuoremmat alkavat seurustelemaan, enemmän ja vähemmän tosissaan. Se on jotenkin omituista katsella, kun ala-asteelaiset kävelevät käsikädessä ja puhuvat avoimesti ihastuksistaan ja suhteistaan.
Lapset ovat muuttuneet täysin siitä, mitä heidän pitäisi olla. Ulkonäkö ja muut sosiaalisen elämän paineet eivät kuuluisi pikkulapsille, eikä heidän vanhempien pitäisi mielestäni pukea lapsia kuin he olisivat jo parikymppisiä. Vanhempien pitäisi myös miettiä minkälaista esimerkkiä he antavat käytöksellään ja olemuksellaan lapsilleen.
Sanotaan, että lapsissa on yhteiskunnan tulevaisuus. Jos lapset kuitenkin ovat jo ennen nuoruusikää masentuneita, epävarmoja omasta itsestään ja ylimielisiä, tulevaisuus näyttää hyvinkin synkältä.
Vaateliikkeissä ei voi olla huomaamatta aikuisten ja lasten vaatteiden yhdennäköisyyttä. Korkeintaan vaatteissa on erilaista värimaailma. Ihan pikkuisillekin lapsille on pillifarkkuja, nahkatakkeja, topattuja rintaliivejä, minihameita ym. Yhteiskunta ei anna lasten olla enää lapsia, vaan yrittää kasvattaa heidät aikuisiksi mahdollisimman nopeasti.
Tuntuu siltä kuin nykyajan lapsien ei annettaisi kasvaa ollenkaan normaalisti. Heidän kuuluisi näyttää, pukeutua ja käyttäytyä kuin aikuinen jo alle kymmenvuotiaana. Joskus kadulla tuleekin vastaan itseäni mahaan asti ylettyviä lapsia, jotka ovat pukeutuneet paljon muodikkaammin, kuin useimmat ympäröivät aikuiset. Mielestäni lasten pitäisi antaa olla lapsia niin kauan kuin he niitä ovat. Kuitenkin itseäni kymmenen vuotta nuoremmat kärsivät jo ulkonäköpaineista ja ongelmista, joita kuuluisi ilmaantua vasta murrosiässä.
Myös aina vain nuoremmat alkavat seurustelemaan, enemmän ja vähemmän tosissaan. Se on jotenkin omituista katsella, kun ala-asteelaiset kävelevät käsikädessä ja puhuvat avoimesti ihastuksistaan ja suhteistaan.
Lapset ovat muuttuneet täysin siitä, mitä heidän pitäisi olla. Ulkonäkö ja muut sosiaalisen elämän paineet eivät kuuluisi pikkulapsille, eikä heidän vanhempien pitäisi mielestäni pukea lapsia kuin he olisivat jo parikymppisiä. Vanhempien pitäisi myös miettiä minkälaista esimerkkiä he antavat käytöksellään ja olemuksellaan lapsilleen.
Sanotaan, että lapsissa on yhteiskunnan tulevaisuus. Jos lapset kuitenkin ovat jo ennen nuoruusikää masentuneita, epävarmoja omasta itsestään ja ylimielisiä, tulevaisuus näyttää hyvinkin synkältä.
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
4. Ääripäästä toiseen
Vihkon tehtävä 4.
Ihmisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa hyvinkin suuresti. Esi-isämme keräilivät marjoja ja metsästivät, nykyihminen ottaa puhelimen käteen ja tilaa ruokaa kotiinkuljetuksella. Kumpi sitten on parempi?
Nykyisin ruokaa löytyy lukemattomista kaupoista, ravintoloista, kahviloista ja kojuista. Kuitenkaan useilla ihmisillä ei ole rahaa ostaa ruokaa, koska heillä ei ole riittäviä tuloja. Köyhät valtiot kärsivät nälänhädästä ja nälkäkuolema on vielä nykyisinkin mahdollinen.
Ennen ruoan edellytyksenä oli sopiva elinalue ja riittävät taidot ruoan saalistamiseen, joten ruoanpuute oli suureksi osaksi omasta itsestä kiinni. Nyt ruokaa olisi tarjolla, mutta mahdollisuudet sen saamiseen eivät ole itsestään selviä, enkä usko tulevaisuuden muuttavan asiaa. Ruokapulaa ei saada korjatuksi vain satunnaisilla rahakeräyksillä. Ruoan lisäämiseksi tarvittaisiin työvoimaa ja työpaikkoja. Ilman työtä ei ihmisillä ole varaa ostaa ruokaa ja ei ruokanaan synny ilman työtä.
Ruokaa ei siis ole tarjolla kaikille, mutta niille joille on, se maistuu muidenkin edestä. Ruokaa halutaan aina vain nopeammin ja aina vain enemmän. Maailma täyttyy pikaruokaloista ja aina vain suuremmista extra-annoksista. Epäterveelliset ruoat maistuvat parhaiten, vaikka niiden haitat ovat tiedossa. Roskaruoka on vain liian helposti saatavilla, joten ihmiset sortuvat ostamaan sitä turhan usein. Liian usein syötynä epäterveellinen roskaruoka nostaa ihmisen painon nopeasti ja terveys huononee.
Huonon ruokavalion aiheuttama terveyden rappeutuminen aiheuttaa monia ennenaikaisia kuolemia. Sydän- ja verisuonitautien riskit ovat suuria ja diabetes on aina vain yleisempi. Jotkut ymmärtävät vasta liian myöhään ruokavalionsa haitat, eikä mitään ole enää tehtävissä. Kun ihminen ei pääse enää ylös sängystä tai mahdu kulkemaan ovista, on liian myöhäistä yrittää muuttaa ruokavaliota. Yhä useammat ovat vatsalaukkua pienentävän leikkauksen tarpeessa, mutta harvalla on varaa niin suureen operaatioon.
Miksi ihmiset sitten syövät epäterveellisesti?
Nykyaikana on jatkuva kiire ja stressi. Huonoa ruokavaliota selitellään ajan puutteella, sillä ettei ole aikaa laittaa itse ruokaa. Jotkut taas syövät mielipahaansa ja hakevat lohtua suklaalevyistä.
Todellisuudessa ruoanlaittamiseen ei mene niin kauan aikaa ja vaivaa kuin ihmiset väittävät. Jo puolessa tunnissa saa aikaan terveellisen ruoan, eikä siihen tarvita mitenkään erityisiä ruoanlaittotaitoja. Lohturuokana taas voisi suklaalevyn sijasta syödä vaikka banaanin, sillä senkin on tutkimuksissa todettu lisäävän onnellisuuden tunnetta.
Epäterveellisen ruoan jatkuvaan syömiseen ei ole mitään hyvää syytä, jolla ihmiset voisivat sitä perustella. Tietenkään en väitä, etteikö koskaan saisi käyttää pikaruokaloita. Silloin tällöin syötynä siitä ei ole suurta haittaa, varsinkaan jos muuten ruokavalio on kunnossa.
Ihmisten ruokailutottumuksia on kuitenkin vaikea muuttaa. Usein tarvitaan jokin asia, joka palauttaa ihmisen maanpinnalle tajuamaan, mitä hän on itselleen tekemässä. Muiden kokemukset ja niiden vertaaminen omaan elämään voi auttaa tajuamaan muutoksen tarpeen. Harva kuitenkaan jaksaa muuttaa elämäntapojansa ilman mitään kannustinta.
Onko siis mitään tehtävissä vai jatkaako maapallon väestö paisumistaan samalla, kun osa heistä kuitenkin nääntyy elävältä?
Jokainen voi itse päättää, mitä elämällään tekee ja pitääkö itsestään huolen, mutta yhteiskuntana kaikki voi osallistua tukemaan ja neuvomaan terveellisempään elämään.
Ihmisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa hyvinkin suuresti. Esi-isämme keräilivät marjoja ja metsästivät, nykyihminen ottaa puhelimen käteen ja tilaa ruokaa kotiinkuljetuksella. Kumpi sitten on parempi?
Nykyisin ruokaa löytyy lukemattomista kaupoista, ravintoloista, kahviloista ja kojuista. Kuitenkaan useilla ihmisillä ei ole rahaa ostaa ruokaa, koska heillä ei ole riittäviä tuloja. Köyhät valtiot kärsivät nälänhädästä ja nälkäkuolema on vielä nykyisinkin mahdollinen.
Ennen ruoan edellytyksenä oli sopiva elinalue ja riittävät taidot ruoan saalistamiseen, joten ruoanpuute oli suureksi osaksi omasta itsestä kiinni. Nyt ruokaa olisi tarjolla, mutta mahdollisuudet sen saamiseen eivät ole itsestään selviä, enkä usko tulevaisuuden muuttavan asiaa. Ruokapulaa ei saada korjatuksi vain satunnaisilla rahakeräyksillä. Ruoan lisäämiseksi tarvittaisiin työvoimaa ja työpaikkoja. Ilman työtä ei ihmisillä ole varaa ostaa ruokaa ja ei ruokanaan synny ilman työtä.
Ruokaa ei siis ole tarjolla kaikille, mutta niille joille on, se maistuu muidenkin edestä. Ruokaa halutaan aina vain nopeammin ja aina vain enemmän. Maailma täyttyy pikaruokaloista ja aina vain suuremmista extra-annoksista. Epäterveelliset ruoat maistuvat parhaiten, vaikka niiden haitat ovat tiedossa. Roskaruoka on vain liian helposti saatavilla, joten ihmiset sortuvat ostamaan sitä turhan usein. Liian usein syötynä epäterveellinen roskaruoka nostaa ihmisen painon nopeasti ja terveys huononee.
Huonon ruokavalion aiheuttama terveyden rappeutuminen aiheuttaa monia ennenaikaisia kuolemia. Sydän- ja verisuonitautien riskit ovat suuria ja diabetes on aina vain yleisempi. Jotkut ymmärtävät vasta liian myöhään ruokavalionsa haitat, eikä mitään ole enää tehtävissä. Kun ihminen ei pääse enää ylös sängystä tai mahdu kulkemaan ovista, on liian myöhäistä yrittää muuttaa ruokavaliota. Yhä useammat ovat vatsalaukkua pienentävän leikkauksen tarpeessa, mutta harvalla on varaa niin suureen operaatioon.
Miksi ihmiset sitten syövät epäterveellisesti?
Nykyaikana on jatkuva kiire ja stressi. Huonoa ruokavaliota selitellään ajan puutteella, sillä ettei ole aikaa laittaa itse ruokaa. Jotkut taas syövät mielipahaansa ja hakevat lohtua suklaalevyistä.
Todellisuudessa ruoanlaittamiseen ei mene niin kauan aikaa ja vaivaa kuin ihmiset väittävät. Jo puolessa tunnissa saa aikaan terveellisen ruoan, eikä siihen tarvita mitenkään erityisiä ruoanlaittotaitoja. Lohturuokana taas voisi suklaalevyn sijasta syödä vaikka banaanin, sillä senkin on tutkimuksissa todettu lisäävän onnellisuuden tunnetta.
Epäterveellisen ruoan jatkuvaan syömiseen ei ole mitään hyvää syytä, jolla ihmiset voisivat sitä perustella. Tietenkään en väitä, etteikö koskaan saisi käyttää pikaruokaloita. Silloin tällöin syötynä siitä ei ole suurta haittaa, varsinkaan jos muuten ruokavalio on kunnossa.
Ihmisten ruokailutottumuksia on kuitenkin vaikea muuttaa. Usein tarvitaan jokin asia, joka palauttaa ihmisen maanpinnalle tajuamaan, mitä hän on itselleen tekemässä. Muiden kokemukset ja niiden vertaaminen omaan elämään voi auttaa tajuamaan muutoksen tarpeen. Harva kuitenkaan jaksaa muuttaa elämäntapojansa ilman mitään kannustinta.
Onko siis mitään tehtävissä vai jatkaako maapallon väestö paisumistaan samalla, kun osa heistä kuitenkin nääntyy elävältä?
Jokainen voi itse päättää, mitä elämällään tekee ja pitääkö itsestään huolen, mutta yhteiskuntana kaikki voi osallistua tukemaan ja neuvomaan terveellisempään elämään.
maanantai 2. syyskuuta 2013
3. Tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista Lue romaani, tajuat muita, Tiede, joulukuu 2012
Mitä hyötyarvoa fiktion lukemisella on ?
Asiaa tutkineen Toronton yliopiston professorin Keith Oatleyn mukaan fiktion lukeminen opettaa toimimaan sosiaalisessa maailmassa. Kokeet vahvistavat, että romaanin tai novellin lukeminen auttaa tajuamaan sosiaalisia kuvioita paremmin kuin tietotekstin lukeminen.
Tieteelliset näytöt todistavat myös lukemisen poistavan stressiä. Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, jossa opiskelijat saivat lukea netistä ja aikakausilehdistä artikkeleita historiasta ja tulevaisuudesta. Verenpaine, syke ja stressin tunne laskivat puolentunnin lukemisen aikana. Stressiapu on helposti saatavilla, koska lukemista löytyy aina.
Lukiessa tarinan henkilöön samaistuminen voi olla hyvästä, mutta sillä on myös vaaransa. Samaistuminen voi pistää asenteen uusiksi ja muuttaa myös käyttäytymistä, kuten Ohion yliopiston tutkijat osoittavat tutkimuksissaan. Esimerkiksi valkoihoisten suvaitsevaisuutta kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö tarinan myöhemmässä vaiheessa paljastuukin homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Vaaliuurnat olivat kovassa käytössä nuorten aikuisten keskuudessa, jotka olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään.
Samaistumisen takia koettiin kuitenkin itsemurha-aalto 1700-luvulla, kun onnettomat nuoret miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen romaanin päähenkilön tekoa.
Sanavaraston runsaus voi johtua suoraan siitä, miten paljon altistuu erilaisille teksteille. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti, joten se ei juurikaan kartuta sanavarastoa. Sanoma- ja aikakausilehdissä harvinaisten sanojen tiheys on yli 65 ja aikuisten kirjoissa yli 50.
Lukemiseen paneutuva käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän vertaa kirjoittajan sanomaa aiempaan tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan.
Uusi lukukulttuuri on jälleen alussa. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja verkkolukeminen on tullut jäädäkseen.
Asiaa tutkineen Toronton yliopiston professorin Keith Oatleyn mukaan fiktion lukeminen opettaa toimimaan sosiaalisessa maailmassa. Kokeet vahvistavat, että romaanin tai novellin lukeminen auttaa tajuamaan sosiaalisia kuvioita paremmin kuin tietotekstin lukeminen.
Tieteelliset näytöt todistavat myös lukemisen poistavan stressiä. Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, jossa opiskelijat saivat lukea netistä ja aikakausilehdistä artikkeleita historiasta ja tulevaisuudesta. Verenpaine, syke ja stressin tunne laskivat puolentunnin lukemisen aikana. Stressiapu on helposti saatavilla, koska lukemista löytyy aina.
Lukiessa tarinan henkilöön samaistuminen voi olla hyvästä, mutta sillä on myös vaaransa. Samaistuminen voi pistää asenteen uusiksi ja muuttaa myös käyttäytymistä, kuten Ohion yliopiston tutkijat osoittavat tutkimuksissaan. Esimerkiksi valkoihoisten suvaitsevaisuutta kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö tarinan myöhemmässä vaiheessa paljastuukin homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Vaaliuurnat olivat kovassa käytössä nuorten aikuisten keskuudessa, jotka olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään.
Samaistumisen takia koettiin kuitenkin itsemurha-aalto 1700-luvulla, kun onnettomat nuoret miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen romaanin päähenkilön tekoa.
Sanavaraston runsaus voi johtua suoraan siitä, miten paljon altistuu erilaisille teksteille. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti, joten se ei juurikaan kartuta sanavarastoa. Sanoma- ja aikakausilehdissä harvinaisten sanojen tiheys on yli 65 ja aikuisten kirjoissa yli 50.
Lukemiseen paneutuva käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän vertaa kirjoittajan sanomaa aiempaan tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan.
Uusi lukukulttuuri on jälleen alussa. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja verkkolukeminen on tullut jäädäkseen.
Tiivistelmän pohjustavat tehtävät
4.
- tekstin otsikko Lue romaani, tajuat muita
- kirjoittaja Mikko Puttonen
- teksti on julkaistu Tiede-lehdessä joulukuussa 2012
- tekstin aihe ja tärkein asia on tuoda esille lukemisen tarpeellisuutta ja hyötyjä
- tiivistelmään kannattaa valita tutkimustuloksia
5. Tiivistelmän rakenne
- miksi kannattaa lukea fiktiota, perustelut
- lukeminen poistaa stressiä, tutkimustulokset
- samaistuminen ja asenteiden muuttuminen
- kielen rikastuminen
- aivokuvausten tulokset
- verkkolukeminen, uuden lukukulttuurin alku
- tekstin otsikko Lue romaani, tajuat muita
- kirjoittaja Mikko Puttonen
- teksti on julkaistu Tiede-lehdessä joulukuussa 2012
- tekstin aihe ja tärkein asia on tuoda esille lukemisen tarpeellisuutta ja hyötyjä
- tiivistelmään kannattaa valita tutkimustuloksia
5. Tiivistelmän rakenne
- miksi kannattaa lukea fiktiota, perustelut
- lukeminen poistaa stressiä, tutkimustulokset
- samaistuminen ja asenteiden muuttuminen
- kielen rikastuminen
- aivokuvausten tulokset
- verkkolukeminen, uuden lukukulttuurin alku
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)