2. Mielipidekirjoitus

Vuoden alusta ajokortin suorittaminen muuttui kolmivaiheiseksi ja samalla hinta nousi monilla sadoilla euroilla. Muutoksen tarkoituksena olisi saada tuoreet kuskit ymmärtämään paremmin vastuuta kuljettajana ja sietämään paineita liikenteessä. Mutta onko uudistus todellisuudessa tarpeellinen?

Hinnan nousun vuoksi yhä harvemmilla on varaa suorittaa ajokorttia. Uudistusta onkin kritisoitu pelkäksi rahastamiseksi, eikä kovinkaan moni usko muutoksen tarpeellisuuteen.
Itse olen suorittanut ajokortin keväällä ja muistelen, etteivät kaikki autokoulun opettajatkaan pitäneet uudistusta täysin toimivana tai välttämättömänä. En itsekään ollut kovin ilahtunut siitä, että joudun suorittamaan ajokortin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenkin vaiheen kustannukset yksinään nousivat n. 2000 euroon, joten lopullisesta summasta tulee vähintäänkin turhan suuri.

Onko uudistuksesta sitten mitään todellista hyötyä?
Opetukseen lisättyyn harjoitteluvaiheeseen sisältyy kaksi ajotuntia ja yksi teoriatunti. Niiden tarkoituksena olisi antaa palautetta oppilaalle hänen ajotavastaan ja miten hän voisi vielä kehittyä. Harjoitteluvaiheen avulla pyrittäisiin myös vähentämään nuorien kuskien liikenneonnettomuuksia.
En kuitenkaan usko, että harjoitteluvaiheesta loppujen lopuksi on kovinkaan paljon hyötyä. Tietysti kaikki ajavat autokoulun ajotunneilla nätisti, myös ne, jotka sitten omalla ajallaan hurjastelevat säännöistä piittaamatta. Kun kortti on taskussa ja kaverit kyydissä yllyttämässä, opitut asiat unohtuvat helposti ja lisätyillä ajotunneilla ei ole suurta merkitystä.
Lisäksi omiin taitoihin luotetaan usein enemmän kuin pitäisi. En kuitenkaan väitä, että itseluottamus olisi huono asia auton ratissa. Ilman itseluottamusta ei liikenteen seassa pärjää, mutta omat taidot pitää kuitenkin tuntea. Tarvittavan itseluottamuksenkin saavuttaa vain itsenäisellä ajamisella, jota suosin enemmän, kuin opastettuja ajotunteja. 
Epävarmat kuskit voisivat kuitenkin hyötyä lisäopetuksesta, varsinkin, jos kaikki perusasiat eivät ole hallinnassa. Heille uudistuksesta on hyötyä, mutta ne ketkä eivät tarvitsisi lisää opetusta joutuvat vain maksamaan enemmän. Uudistus saattaisi toimia paremmin, jos harjoitteluvaiheen sisältämää lisäopetusta annettaisiin niille, jotka sitä tarvitsevat tai haluavat.

Mielestäni harjoitteluvaihe ei itsessään pysty alentamaan nuorien kuskien liikenneonnettomuuksien määrää, enkä usko uudistuksen olleen tarpeellinen. Kaikki kyllä pystyvät ajamaan sääntöjen mukaan ja turvallisesti, mutta on jokaisesta itsestään kiinni haluaako tehdä niin.

Luovan kirjoittamisen harjoituksia

a.
Emil ei voinut olla kysymättä mieheltä, miten hän voi lukea lehteä väärinpäin. Vastausta kysymykseensä Emil ei kuitenkaan saanut. Mies vain käänsi lehden ympäri itsekseen hymähtäen.
   Emil käänsi katseensa lihakeittoon, kauhaisi lusikallisen ja maistoi keittoa. Keitto maistui samalta kuin ennenkin, joten hän otti toisen lusikallisen. Mies nosti katseensa lehdestä ja tuijotti Emiliä hetken. Ikkunasta tulvi heikkoa auringonvaloa sisälle, joka sai miehen kasvot näyttämään entistä kalpeammilta.
   Mies muistutti Emilin mielestä rikospoliisia. Emil epäili miehen vakoilevan rikollista, joten hän yritti seurata miehen katsetta. Mies ei kuitenkaan tuntunut vilkuilevan mitään muuta kuin lehteään.
   Emil söi hiljaa lihakeittonsa loppuun. Kuppilan haju alkoi käydä nenään ja äitikin pääsisi kohta virastotalolta kotiin. Emil odotti yleensä äitiään kuppilassa, mutta nyt sisäilman haju ajoi hänet ulos. Aurinko oli painunut takaisin pilvien taakse ja sade alkoi taas lähestyä.


b.
Sanalista : Lappeenranta, Satumäentie, heinäkuu, omenapiirakka, John Lennon, kissa


Istuin mökkini portailla ja kuuntelin, kuinka linnut sirkuttivat hiljaa. Mietin sitä, kun toin sinut tänne ensimmäisen kerran. Hain sinut asunnoltasi Satumäentieltä ja sinä puhkuit intoa laukut kainaloissasi. Naurusi helisi vieläkin korvissani ja näin elävänä mielessäni, kuinka tanssit keltaisessa kesämekossasi heinäkuun helteessä. Kuuntelimme John Lennonia ikivanhasta radiostani ja istuimme sylitysten pihakeinussa.
Huokaisin muistellessani keinussa vaihtamiamme suudelmia. Kuinka kauan siitä olikaan, kun olin viimeksi pidellyt sinua sylissäni.
Havahduin muistelmieni keskeltä naapurimökiltä tulleen lappeenrantalaisen muorin huhuiluun. Hän oli tullut pyytämään minut omenapiirakalle, enkä voinut kieltäytyä ystävällisestä kutsusta. Kävelimme yhdessä hänen mökilleen, jonka pihassa meitä tervehti pikkuinen kissa.
Muori huomasi minun olevan mietteissäni ja hän kysyi mikä mieltäni vaivasi. Kerroin muistelevani sinua ja muori kertoi sinun olevan hänenkin ajatuksissa. Illan pimetessä muori kertoi, kuinka hän uskoi sinun olevan nyt enkeli ja kuinka vahtisit meitä ylhäältä. Toivoin kovasti hänen olevan oikeassa sen suhteen.

Miksi valitsin kurssin?

Valitsin kurssin, koska pidän kirjoittamisesta ja haluaisin oppia kirjoittamaan mahdollisimman hyvin ja sujuvasti.
Kirjoittamistaidosta on paljon hyötyä, varsinkin kun opiskelee lukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tuskin pärjää vahvasti, jos ei osaa tuottaa erilaisia tekstejä. Myös jatko-opinnoissa ja tulevassa työelämässä kirjoitustaito on tärkeää.

Esseet ovat mielestäni paremmin hallussa, kuin fiktiiviset novellit. Ennen tykkäsin kirjoitella joitakin novelleja, joita julkaisin myös netissä. Nykyisin kuitenkin esseet ja arvostelut ovat mieleisempiä tehdä. Haluaisin oppia kehittämään tekstien suunnittelua ja yhdenmukaisuutta. Turhan usein huomaan kirjoittavani vähän aiheen vierestä, joka ei ole hyvästä ylioppilaskirjoituksissa.

Tehtävälista kurssille on mielestäni ihan sopiva, enkä usko minkään muutoksen olevan tarpeellista. Tehtäviä ei ole liikaa eikä liian vähän.

http://www.iltalehti.fi/elintavat/2013081617376610_el.shtml


Valitsin artikkelin, koska otsikko herätti mielenkiinnon. Aihe on hyvin yleinen nykyisin, jonka vuoksi se on kiinnostava.